Arkkitehtuuri
Puupanelointi tuo lämpöä päärakennuksen sisustukseen.
Aalto-yliopiston Töölön kampuksella opiskellaan ja työskennellään poikkeuksellisen arkkitehtuurin ja kauniin taiteen ympäröimänä. Kauppakorkeakoulun rakennukset ovat vuosikymmenten varrella kätkeneet suojiinsa lukemattomia tarinoita elämästä niiden seinien sisällä.
Myös jokainen tänä syksynä aloittanut tuore kauppatieteiden opiskelija tulee kirjoittamaan kampuksen historiaan oman lukunsa ja kokemaan Kauppakorkeakoulun tilat omalla tavallaan. Millaisessa ympäristössä sitten opiskelemme ja työskentelemme?
Lämmin koti kovalle tieteenalalle
Kauppakorkeakoulun päärakennus valmistui toukokuussa 1950, mutta päätös uuden talon rakentamisesta oli tehty jo vuonna 1935. Suunnitelman ja varsinaisen toteutuksen väliin jäänyt sota-aika on jättänyt varsin konkreettisia viitteitä talon lopulliseen ulkoasuun. Esimerkiksi ala-aulan naulakoiden puinen pääty on saanut muotonsa rintamalla käytetyistä ruumisarkuista, porraskaiteissa ja lattiassa toistuvat siksak-kuviot puolestaan ilmatorjunnan yötaivaalle piirtämistä valojuovista. Yläkerran hiljaisen lukusalin pienet ikkunat ovat kuin ampuma-aukkoja. Sotaviitteiden lisäksi suunnittelun ja rakennustyön väliin jääneet vuodet ovat muovanneet talosta ainutlaatuinen sekoituksen 30- ja 40-lukujen arkkitehtuuria.
Ilmatorjunnan valojuovia portaikossa.
Päärakennukseen tutustuessa vierähtäisi helposti tovi jos toinenkin. Talosta voi kuitenkin nostaa esille muutamia sitä ehkä erityisesti leimaavia paikkoja, jotka jäävät helposti mieleen ja joihin on vuosikymmenten varrella kiinnittynyt mittaamaton määrä tunnearvoa. Pääovista sisään astuessa tulijaa on vastassa lämmin ja kodikas tunnelma. Ala-aula on avara ja aukeaa moneen suuntaan, mutta silti se onnistuu toivottamaan tulijan sydämellisesti tervetulleeksi taloon. Lämmin puu on toistuva elementti, joka tuo arvokkuutta, mutta toisaalta myös kodikkuutta talon sisustukseen. Toisinaan kovana ja kylmänäkin pidetty bisnes asuu siis pehmeän lämpimässä kodissa.
Juhlasalissa on kirjoitettu tenttivastauksia ja äänitetty radiolähetyksiä.
Ehkä suurimman vaikutuksen puumateriaali tekee pääaulasta avautuvassa juhlasalissa, joka on kauttaaltaan paneloitu Oregonin männyllä. Kaarevan mäntypaneelikaton alla on raapustettu tenttivastauksia, juhlittu monenlaisia tilaisuuksia leikkimielisistä Mursujaisista arvokkaisiin promootioihin, pidetty konsertteja ja aikanaan tehty jopa YLE:n radion aamulähetyksiä.
Opiskelijaravintola Rafla on - hieman puutteellisesta akustiikastaan huolimatta - suosittu kohtaamispakka. Melulle on olemassa syykin: kohokuvioisen katon alkujaan ääntä vaimentamaan tarkoitettu pinta menetti ominaisuutensa, kun se peruskorjauksen yhteydessä maalattiin. Puheensorina tuo tilaan kuitenkin oman kodikkuutensa, ja tänne tullaan usein pitämään taukoa opiskelusta ja työnteosta. Rafla oli alun perin koko talon väen yhteinen lounaspaikka, kunnes yläkerran luentosaliin rakennettiin henkilöstön ravintola Proffa.
Osa kauppakorkeakoululaisen identiteettiä
Kauppakorkeakoulun tiloista ja taiteesta kertovan Paikan henki -kirjan äiti, KTT Annukka Jyrämä uskoo, että ympäristöllä on oma roolinsa kauppislaisen identiteetin muodostumisessa.
- Kyllähän se vaikuttaa millaisessa ympäristössä työtä tekee. Se että on historiaa ympärillä, luo toimintaan tietynlaista syvyyttä ja jatkuvuutta, hän pohtii.
Jyrämä tietää mistä puhuu. Taiteen ja kulttuurin markkinointiin sekä kaupunkiyhteistyöhön erikoistunut Jyrämä on paitsi opiskellut, myös työskennellyt pitkään Töölön kampuksella. Hänen työkotinsa on sijainnut vuorotellen jokaisessa kampuksen kolmesta suuresta rakennuksesta – Päärakennuksessa, Chydeniassa ja Arkadiassa. Sijainti keskustan läheisyydessä tuo oman luonteensa Töölön kampukselle, kun kampusta on laajennettu pikku hiljaa ympäröiviin rakennuksiin.
”On hauskaa, että jokaisella talolla on oma luonteensa ja historiansa.”
- Onhan tämä kampuksen tietynlainen sirpalemaisuus hieman haastavaa – ei oikeastaan edes tiedä olevansa kampuksella kun sitä vain kulkee rakennuksesta toiseen. Toisaalta on hauskaa, että jokaisella talolla on oma luonteensa ja historiansa, Jyrämä sanoo.
Vanhaa ja uutta
Vanhojen ja perinteikkäiden tilojen päivittäminen vastaamaan nykypäivän opiskelu- ja työskentelytarpeita on tuonut omat haasteensa kampuksen kehittämiseen. Työskentelytavat ja tilojen käyttötarkoitukset ovat muuttuneet vuosikymmenten varrella. Alun perin talossa oli paitsi teoreettiseen opetukseen tarkoitettuja luokkia, myös runsaasti käytännönläheisempään toimintaan soveltuvia tiloja.
Esimerkiksi C-siiven käytävällä olevien toimistotilojen paikalla oli ennen laboratorioita, joissa testailtiin tämän päivän kauppislaisen korvaan varsin kaukaiselta kuulostavia asioita, kuten makkaran koostumuksia ja paperin vetolujuuksia. Entinen kemian ja tavaraopin luentosali tunnetaan nykyään Tieto-salina, jonka tietokoneet ovat kovassa käytössä etenkin kurssitöiden palautuspäivien lähestyessä.
Päärakennus kävi 90-luvun lopussa läpi peruskorjauksen, joka tehtiin harkiten ja talon perinteitä kunnioittaen. Remontti ikään kuin palautti talon alkuperäiseen kukoistukseensa.
Annukka Jyrämä ravintola Proffassa.
- Kun remontti valmistui, päätalon oma henki tuli jotenkin entistä paremmin esille. Ei täällä muutettu paljoa, vaan pikemminkin korostettiin sitä mitä täällä jo on, Jyrämä sanoo.
”Enää ei haluta sulkeutua hiljaiseen kammioon”
Tarpeet muuttuvat ajan mukana jatkuvasti, ja kaikki peruskorjauksen yhteydessä tehdyt uudistukset eivät enää välttämättä ole niin ajankohtaisia. Eikä tarkoituksena olekaan olla pysähdyksissä. Yhä useampi työskentelee oman kannettavan tietokoneen tai tabletin kanssa, ja tähän tarkoitukseen kaivataan sopivia tiloja.
- Tuntuu, että ihmiset tykkäävät nykyään tehdä työtä tuolla käytävillä. Enää ei haluta sulkeutua hiljaiseen kammioon, vaan ehkä se on toivottuakin tehdä työtä pienessä hälinässä, Jyrämä miettii.
- Mielestäni nämä ovat kuitenkin sellaiset tilat, että ne ovat aika helposti päivitettävissä. Ja onhan täällä tehtykin jotain, esimerkiksi ala-aulaan tuotiin uudet sohvat, joilla on mukava oleskella.
Pienen pohdinnan jälkeen Jyrämä osaa nimetä omat lempipaikkansa kampuksella. Päärakennuksen aulan ja juhlasalin lisäksi Chydenian ravintolan laajennusosa saa kiitosta kauneudesta ja viihtyisyydestä. Lämpimiä muistoja liittyy myös vanhaan ravintola Raflaan, jossa aikaa on tullut vietettyä paitsi opiskeluaikana, myös työvuosien varrella.
- Se on kaunis ja valoisa tila, ja siellä on kivoja elementtejä. Nyt myöhemmin siellä on järjestetty henkilökunnan omia tilaisuuksia, kuten rehtorin glögejä, hän hymyilee.
Töölön päärakennuksen suunnittelijat:
- Rehtori: O. W. Louhivuori
- Arkkitehdit: Hugo Harmia & Woldemar Baeckmann
- Sisustus: Olli Borg ja Ilmari Tapiovaara
- Valaisimet: Paavo Tynell
- Akustiikka: Paavo Arni
- Maalaustyöt & A-porras: Eino Kauria
- Veistos "Liikevoitto" (pääoven edustalla): Aimo Tukiainen
Kuvat: Aki-Pekka Sinikoski