Learning Hub Töölö kutsuu nauttimaan entistä paremmasta opiskelusta

Aalto Learning Hub -projekteja koordinoiva Valeria Gryada viihtyy Learning Hub Greenhousen kasvihuoneessa. (Kuva: Mikko Raskinen)

Aalto Learning Hubit ovat käyttäjälähtöisiä tiloja, joiden suunnittelussa opiskelijoiden oma ääni on päästetty kuuluviin. Hubeja voisi kuvailla modernin työskentelytilan ja olohuoneen yhdistelmiksi. Learning Hub on siis paitsi opiskelutila, myös sosiaalinen kohtaamispaikka, johon tullaan viihtymään.

– Konsepti Learning Hubeissa on yleensä samanlainen: otetaan tila joka ei ole tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä, ja muutetaan se pienten investointien avulla vastaamaan opiskelijoiden oikeita tarpeita. Kaikki tehdään yhdessä tilaa käyttävien ihmisten kanssa, kertoo Learning Hub -projekteja koordinoiva Valeria Gryada.

Gryada työskentelee suunnittelijana Aalto-yliopiston kirjastossa, ja on ollut mukana tekemässä Learning Hubeja konseptin kehityksen alkumetreiltä lähtien. Ensimmäinen kokeiluversio Learning Hubeista toimi pari vuotta sitten Töölön kampuskirjastossa. Kyseessä oli Gryadan mukaan todellinen pilottihanke, joka tuotti tärkeää tilastotietoa todistaen, että Learning Hub todella lisäsi merkittävästi tilan kävijämääriä.

Sittemmin Learning Hubeja on noussut lisää, ja ne ovat sulostuttaneet aaltolaisten arkea lähinnä Otaniemen kampuksella. Aloite Töölön päärakennukseen rakennettavasta Learning Hubista tuli koululta itseltään. Sana aiemmista kokeiluista oli kiirinyt Runeberginkadulle, ja Kauppakorkeakoulullakin haluttiin tarjota opiskelijoille parempia työskentelytiloja. Tavoitteena on parantaa oppimista, edistää opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja vahvistaa Kauppakorkeakoulun yhteistä henkeä.

Opiskelijoilta opiskelijoille

Töölön projektissa oli Gryadan lisäksi mukana vapaaehtoisista opiskelijoista koostuva kansainvälinen tiimi. Tiimin jäsenet olivat Aalto-yliopiston eri korkeakouluista.

– Opiskelijoiden erilaiset taustat osoittautuivat todella hyödyllisiksi, sillä heillä on erilaiset näkökulmat asioihin, ja he pystyvät rakentamaan toistensa ideoille, Gryada sanoo. Hän haluaakin korostaa opiskelijatiimin roolia projektin toteutuksessa.

– Itseni haluan nähdä enemmänkin mentorina, en niinkään tiiminvetäjänä. Haluan antaa heille tilaa luoda omia ideoitaan, eikä vain kopioda sitä, mitä on jo tehty, hän selittää ja kertoo olevansa ylpeä siitä, mitä tiimi sai aikaan. He keräsivät suuren määrän taustatietoa ja muovasivat sen pohjalta suunnitelman.

Insinööritieteiden korkeakoulussa kiinteistötaloutta opiskeleva Riikka Haakana kuuli projektista ystävältään, joka tiesi Haakanan innostuksesta työympäristöjohtamiseen. Koska aihetta käsitteleviä kursseja oli huonosti tarjolla, ei mukaan lähtemistä tarvinnut juurikaan miettiä.

– Oppiakseen lisää on oltava hyvin aktiivinen ja mentävä mukaan kaikenlaiseen. Minua motivoi työssäni ajatus, että voin olla mukana tekemässä parempaa työelämää ja arkea suurelle massalle, tässä tapauksessa tietysti opiskelijan arkea parantamassa, Haakana kertoo.

Myös Maria Smirnova kuuli Learning Hubista ystävänsä kautta. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa sisustussuunnittelua ja huonekalusuunnittelua opiskellutta Smirnovaa motivoi erityisesti tilaisuus haastaa itseään.

– Tällaisessa tiimissä työskentely oli minulle uusi kokemus suunnittelijana. Samalla sain kuitenkin tilaisuuden hyödyntää niitä tietoja ja taitoja, joita olin opinnoissani saanut, Smirnova sanoo.

Erilaisia tiloja monipuoliseen opiskeluun

Suunnittelussa avainsanana on ollut käyttäjälähtöisyys. Tiimi selvitti Kauppakorkeakoulun opiskelijoilta – tilan tulevilta käyttäjiltä – minkälaisia opiskelutiloja he kaipaavat Töölön kampukselle. Opiskelijoilta kysyminen osoittautuikin kriittiseksi. Gryada kertoo esimerkin:

- Yhdessä vaiheessa meillä oli villi idea, että poistamme viidennessä kerroksessa sijaitsevan hiljaisen lukusalin kokonaan. Mutta sitten selvisi, että se onkin ainoa hiljainen opiskelutila koko kampuksella!

Uudistuneeseen saliin on luvassa mm. lisää tietokoneita. (Kuva alustavasta suunnitelmasta: Maria Smirnova)

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella tila jaettiin erillisiksi alueiksi, jotka palvelevat erilaisia työskentelytarpeita. Sopivaa tilaa löytyy niin ryhmätöiden tekemiseen kuin tietokonetyöskentelyynkin. Hiljainen lukusali sai pitää paikkansa, tosin pienellä kasvojen kohotuksella. Uutuutena tilaan tehtiin mm. esitelmien harjoitteluun soveltuvia alueita.

Käytännön parannukset lähtevät ruohonjuuritasolta: enemmän sähköpistokkeita, parempi ergonomia, melutason vähentäminen. Tilan tekeminen samalla viihtyisäksi ja innostavaksi kohtaamispaikaksi on tärkeää.

- On oltava tiloja askeettiseen tenttikirjan lukemiseen, mutta myös paikkoja, jossa voidaan ideoida, luoda uutta yhdessä, kohdata ihmisiä ja nauttia opiskelusta, Haakana sanoo.

Käyttäjälähtöisyydestä pidetään kiinni myös tilan valmistuttua.

- Haluamme tehdä tilasta joustavan niin, että käyttäjät voivat muokata sitä tarpeidensa mukaan. Jos jokin ei toimi, he pystyvät korjaamaan sen helposti ja nopeasti, Gryada sanoo.

Kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat päässeet nauttimaan uudistetuista tiloista keväästä 2014 asti.