Väitös yrittäjyyskasvatuksesta, KM, BBA Katariina Peltonen
Väitöskirjan nimi on Opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiuksien kehittyminen ja siihen vaikuttavat tekijät.
Map © OpenStreetMap. Some rights reserved.
KM, BBA Katariina (Kati) Peltosen yrittäjyyden alaan kuuluva väitöskirja Opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiuksien kehittyminen ja siihen vaikuttavat tekijät.tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 5.12.2014 klo 12 alkaen (Chydenia-rakennus, Stora Enso -sali (H-324), 3. krs., Runeberginkatu 22-24).
Vastaväittäjä toimii professori Ulla Hytti (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö) ja kustoksena apulaisprofessori Ewald Kibler (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos).
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5941-9 (aaltodoc.aalto.fi)
Lisätietoja: Katariina (Kati) Peltonen, katariina.peltonen@aalto.fi, p. 040 545 5765
Väitöstiedote:
Yrittäjyyskasvatukseen tarvitaan yrittäjämäistä asennetta
Onnistunut yrittäjyyskasvatus edellyttää yrittäjyyden, oppimisen ja opettamisen näkemistä uudella tavalla.
Nämä teemat kietoutuvat tiiviisti toisiinsa, sillä yrittäjämäisen opetuksen lähtökohtana tulisi olla opiskelijoiden yrittäjämäisen oppimisen mahdollistaminen. Toisaalta yrittäjämäinen oppiminen ei toteudu ilman yrittäjämäisiä eli tiimityöhön perustuvia kokeilemiseen ja riskinottamiseen kannustavia opetuksellisia ratkaisuja.
KM, BBA Katariina Peltonen on tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään yrittäjyyskasvatuksen väitöskirjassa, mitä opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiuksilla tarkoitetaan ja miten näitä valmiuksia voitaisiin kehittää.
Minäpystyvyysuskomukset, tiedolliset ja taidolliset valmiudet yrittäjämäisen toiminnan perustana
‒ Tarkasteltaessa yrittäjyyskasvatusvalmiuksien kehittymistä opettajien näkökulmasta olennaista on, millaisen merkityksen ja sisällön opettajat itse antavat yrittäjyyskasvatukselle ja yrittäjyyskasvattajana toimimiselle. Opettajien asennoituminen yrittäjyyttä kohtaan vaikuttaa kykyyn opettaa yrittäjyyttä. Se mieltävätkö opettajat yrittäjyyden liiketoimintana vai laajemmin yritteliäänä toimintatapana vaikuttaa siihen, miten opettajat suhtautuvat yrittäjyyskasvatukseen ja millaisia tavoitteita he itse sille asettavat ja miten motivoituneita he ovat oman opetustyönsä kehittämiseen, kertoo Kati Peltonen.
Opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiudet koostuvat monista opetustyössä tarvittavista yrittäjyyteen ja opetukseen liittyvistä valmiuksista. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi yrittäjyyskasvattajana kehittyminen edellyttää tunteiden ja motivaatioon liittyvien tekijöiden pohtimista. Yrittäjyyskasvatustyössä nämä valmiudet kietoutuvat toisiinsa ja aktivoituvat silloin, kun opettaja kokee yrittäjyyskasvatuksen omaksi tehtäväkseen ja omaan opetustyöhönsä kuuluvaksi näkökulmaksi, tutkija selvittää.
Opettajien kollegiaalinen tuki ja mahdollisuus keskinäiseen ajatusten, ideoiden ja kokemusten vaihtoon ja reflektointiin laajentaa näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta ja herättää kiinnostuksen oman opetustyön kehittämiseen. Tiimityö ja luottamuksen rakentuminen kollegoiden kesken auttavat opettajaa astumaan pois mukavuusalueelta ja tukevat opettajan minäpystyvyysuskomuksia eli käsityksiä omista kyvyistä toimia ja selviytyä uudessa tilanteessa. Nämä tekijät johtavat siihen, että opettajat ovat aiempaa innokkaampia kokeilemaan uusia oppimismenetelmiä ja kehittämään oppimisympäristöjä.