Tieteen päivät 2015 – Vetenskapsdagarna 2015
Teemana `Sattuma–Slumpen´. Tieteen päivät on Suomen laajin suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma.
Tieteen päivät järjestetään 7.–11.1.2015 Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Oheistapahtumia on lisäksi Kampissa, Porthaniassa sekä ympäri Kruununhakaa. Tieteen päivät on Suomen laajin suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista.
Tieteen päivillä on luentoja, keskusteluja, väittelyitä, erikoisseminaareja, näyttelyitä, uutuuskirjoja ja planetaarioesityksiä. Ohjelman runkona toimii vuoden teeman, ”Sattuman”, ympärille rakentuvat luennot, joissa valittua teemaa lähestytään eri tieteenalojen näkökulmista. Tiede mielletään usein rationaaliseksi ja laskelmoivaksi toiminnaksi. Teema tuo kuitenkin esiin inhimillisen elämän ennakoimattomuuden.
Oheisohjelma levittää tiedettä ympäri kaupunkia. Koneen säätiön rahoittama ”Tiesitkö tämän? Tiedettä Kampissa” järjestetään toista kertaa Kampin kauppakeskuksessa. Kampin keskusympyrässä kuullaan kahden päivän ajan (7.–8.1) tutkijoiden puheenvuoroja arkisista esineistä tieteen näkökulmasta. Lisäksi lavalla nähdään Pop-up Heurekan show ja kauppakeskuksessa kiertelevät mystiset tohtorit. Tapahtuman aikana kävijöillä on ilmainen sisäänpääsy Luonnontieteelliseen museoon sekä Amos Andersonin taidemuseoon.
Tieteiden yönä (8.1) tiedeluennot jatkuvat Kruununhaassa puolille öin. Tiedekirjoja pääsee ostamaan ja näyttelyitä katsomaan tavallista myöhempään. Ohjelmassa on myös musiikkia ja tietovisoja. Tieteiden yön tapahtumia järjestävät mm. Tieteiden talo, Tiedekulma, Svenska Litteratursällskapet ja Kansallisarkisto.
Perjantaina (9.1) on Nuorten päivä, jolloin Porthaniassa on työpajoja, tiedeluentoja sekä Heurekan tiedetemppuja. Nuorten päivä on suunnattu erityisesti yläaste- ja lukioluokille.
Mukana aaltolaisia, poimintoja ohjelmasta:
Tieteen päivien avajaiset keskiviikkona 7.1. klo 16.00–17.30, Helsingin yliopiston juhlasali, Aleksanterinkatu 5.
Ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja, professori Ari Sihvola, Aalto-yliopisto.
Avajaisesitelmä: Professori David Spiegelhalter, The University of Cambridge: Can't know, don't know: the joy of living with uncertainty (Mahdotonta tietää, en tiedä: epävarmuudessa elämisen ilo)
Keskiviikko 7.1.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja vaikutusten ennustettavuus, klo 11.00–13.00, Päärakennus, sali 5 (3. krs)
Professori Raimo Lovio, Aalto-yliopisto: Uudet innovaatiot ilmastonmuutoksen hillinnässä: syntyvätkö ne sattumalta vai ennustettavasti? Järjestäjä: Suomen Akatemia, FICCA-ohjelma
Miten minusta tuli tutkija?, klo 13.00–14.00, Helsingin yliopisto, päärakennus, sali 13 (3. krs)
Tiede pyrkii objektiivisuuteen. Sen edistys ei kuitenkaan aina näy tasaisena ja systemaattisena polkuna kohti täydellisempiä tuloksia. Sattumalla on osuutensa monella tasolla tieteen tekemisessä. Tiede on ihmisten, tutkijoiden työn tulosta, ja ihmisen elämässä sattuman merkitys voi olla suuri. Tässä paneelissa eri tieteen aloja edustavat ja eri uravaiheessa olevat tutkijat pohtivat, miten sattuma on vaikuttanut heidän kehitykseensä tieteen parissa. Vai onko se vaikuttanut lainkaan?
Puheenjohtaja: professori Ari Sihvola, Aalto-yliopisto, radiotiede ja -tekniikka
Tohtorikoulutettava Tommi Rimpiläinen, Aalto-yliopisto, tekniset tieteet
Torstai 8.1.
Heittääkö Jumala noppaa? - kvanttimekaniikan haasteet, klo 14.00-16.00, Helsingin yliopisto, päärakennus, sali 5 (3. krs)
Albert Einstein vaikutti merkittävästi kvanttimekaniikan syntyyn ja kehitykseen. Hän koki teorian ongelmana sattuman roolin teorian antamissa ennusteissa. Sadassa vuodessa käsityksemme kvanttifysiikasta on tarkentunut ja monipuolistunut, mutta sattuman läsnäolo on edelleen sen tärkeimpiä kulmakiviä. Suomalaiset tutkijat ovat alan eturintamassa ja avaavat uusimman tutkimuksen tuomia näkökulmia kvanttiteorian luonteeseen puhtaan sattuman ja täydellisen ennustettavuuden rajalla.
Puheenjohtaja: professori Kalle-Antti Suominen (Turun yliopisto)
Professori Kalle-Antti Suominen (Turun yliopisto): Kvanttihypyt ja sattuma kvanttimekaniikassa
Filosofian tohtori Elsi-Mari Laine (Aalto-yliopisto): Lomittuminen ja kvanttitietokoneet
Professori Mika Sillanpää (Aalto-yliopisto): Kvanttifysiikan ja klassisen maailman rajapinta
Miten minusta tuli tutkija? klo 17.00 - 19.00, Päärakennus, sali 13 (3. krs)
Tiede pyrkii objektiivisuuteen. Sen edistys ei kuitenkaan aina näy tasaisena ja systemaattisena polkuna kohti täydellisempiä tuloksia. Sattumalla on osuutensa monella tasolla tieteen tekemisessä. Tiede on ihmisten, tutkijoiden työn tulosta, ja ihmisen elämässä sattuman merkitys voi olla suuri. Tässä paneelissa eri tieteen aloja edustavat ja eri uravaiheessa olevat tutkijat pohtivat, miten sattuma on vaikuttanut heidän kehitykseensä tieteen parissa. Vai onko se vaikuttanut lainkaan?
Puheenjohtaja: professori Tuija Pulkkinen (Helsingin yliopisto, sukupuolentutkimus)
Professori Tuija Pulkkinen (Aalto-yliopisto, sähkötekniikka)
Professori Olli Norros (Helsingin yliopisto, oikeustiede)
Professori Laura Stark (Jyväskylän yliopisto, etnologia)
Professori Risto Heiskala (Tampereen yliopisto, sosiologia)
Perjantai 9.1.
Tiede ja sattuma, klo 12.15 - 14.15, Helsingin yliopisto, päärakennus, pieni juhlasali (4. krs)
Miten tieteelliset keksinnöt syntyvät? Kun Tarmo Tutkija ja Tiina Tieteilijä kirjoittavat tutkimussuunnitelman, saavat apurahan, mittaavat, analysoivat ja julkaisevat uudet tuloksensa, tiede on taas nytkähtänyt pienen askeleen eteenpäin. Mutta mitä tehdä jos matkalla löytyykin jotakin täysin odottamatonta jota tutkimussuunnitelmaan ei ole kirjattu? Onko epäonnistuttu, jos verenpainelääkkeen kehittelystä syntyykin potenssilääke? Kannattaako tiederahoittajan toimia varman päälle ja tukea tutkijamassojen vääjäämätöntä voimaa vai pelata riskillä ja odottaa yksilösuorituksista hyppäyksellisiä muutoksia? Mitä historia ja tutkijoiden omat kokemukset tästä opettavat?
Puheenjohtaja: akateemikko, akatemiaprofessori Riitta Hari (Aalto-yliopisto)
Akatemiaprofessori Riitta Hari (Aalto-yliopisto): Sattuma tieteessä – johdanto
Professori Ari Sihvola (Aalto-ylipisto): Odottamaton ja väistämätön sähkön historiassa
Professori Heikki Seppä (VTT): Sattumaa ei ole, vaan luonto kutsuu keksimään
Pääjohtaja Heikki Mannila (Suomen Akatemia): Rahoitusta sattumille?
Lauantai 10.1.
Inspiraatiota vai sattumaa, klo 12.00 - 14.00, Helsingin yliopisto, päärakennus, sali 5 (3. krs)
Sessiossa pohditaan sattumaa muotoilussa. Muotoilu nähdään usein joko järkiperäisenä tuotesuunnitteluna tai luovana työnä. Session esitelmät pohtivat sattuman merkitystä muotoiluprosessissa, muotoiltujen esineiden kotiympäristössä ja muotoilua käsittelevässä keskustelussa.
Puheenjohtaja: professori Eero Miettinen, Aalto-yliopisto.
Taiteen tohtori Heidi Paavilainen, Aalto-yliopisto: Kaaos on katsojan silmässä
Professori Eero Miettinen, Aalto-yliopisto: ”Sattuma kuljettaa kuin…”
Valtiotieteiden tohtori Pekka Korpinen: Onko sattumalle sijaa kaupunkisuunnittelussa?
Tieteen päivien järjestäjiä ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen Tiedeseura, Suomalainen Tiedeakatemia, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland ja Suomen Kulttuurirahasto. Tieteen päiviä tukevat myös Helsingin yliopisto, Koneen Säätiö ja Tieteen tiedotus ry.
Tapahtumaan on vapaa pääsy!
Koko ohjelmaan voi tutustua osoitteessa: www.tieteenpaivat.fi
Seuraa Tieteen päiviä myös Facebookissa ja Twitterissä (@Tieteenpaivat)