Kymmenvuotias Design Factory ei ole tehnyt itseään tarpeettomaksi
Kokeilualusta on laajentunut Aalto-yliopistosta globaaliksi verkostoksi. Raja-aitojen kaatamista tarvitaan edelleen myös omassa toimintaympäristössä.
Maailman ensimmäinen Design Factory aloitti vuonna 2008 pienestä huoneesta konehallin päädyssä silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa. Tänä päivänä se toimii tuotekehityksen oppimis- ja tutkimusympäristönä kymmenille kursseille, projekteille ja yrityksille sekä koordinoi globaalia 24 yliopiston ja tutkimuslaitoksen Design Factory -verkostoa.
Päämäärä on kuitenkin pysynyt samana:
”Yritämme rikkoa kaikkia mahdollisia raja-aitoja: eri alojen ja korkeakoulujen välisiä, mutta myös yliopiston, yritysten ja yhteiskunnan välisiä rajoja”, kiteyttää työelämäprofessori Tua Björklund, joka on ollut mukana Design Factoryn kehittäjätiimissä alusta saakka.
Idean isä on professori Kalevi Ekman, joka on vetänyt 90-luvun lopulta asti eri korkeakoulujen opiskelijoita yhdistävää PdP-tuotekehityskurssia. Tarve uudenlaiselle oppimisympäristölle nousi kurssin käytännön kysymyksistä: Missä tilassa eri taustoista tulevat voivat työskennellä yhdessä? Minkälaisia resursseja tarvitaan uusien innovaatioiden luomiseen?
Samoihin kysymyksiin törmättiin myös Aalto-yliopistoa valmisteltaessa.
”Kun alettiin puhua kolmen yliopiston yhdistymisestä, Design Factory oli ikään kuin Aalto-yliopiston prototyyppi. Se oli näyteikkuna siihen, miten yhteistyö monitieteisessä innovaatioyliopistossa toimii”, Björklund sanoo.
Yhdessä tekeminen on kansainvälinen menestysresepti
Design Factorylla on ollut vahva rooli Aalto-yliopiston opetuksen tukena ja sparraajana kehittämässä monitieteisiä projektiluontoisia opintoja.
”Tavoitteenamme on tuoda saman pöydän ääreen opiskelijoita, tutkijoita, opettajia ja yrittäjiä ja tarjota puitteet, jossa on näiden mahdollisimman helppoa toimia yhdessä. Yhteiskehittämisen ajatuksena on se, että pelkän keskustelun sijaan projekteissa tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jotain konkreettista yhdessä”, Tua Björklund sanoo.
Design Factory on vahvistanut Aalto-yliopiston yhteyksiä yritysmaailmaan ja pyrkii tuomaan yritysten edustajia aktiivisesti osaksi kurssien työskentelyä. Kurssien ja tutkimusprojektien tiimoilta talossa on myös syntynyt startup-yrityksiä.
Myös Design Factoryn tutkimus palvelee opetusta – ja toisin päin. Tutkimusprojektit liittyvät esimerkiksi siihen, millaisia taitoja opiskelijat yhteiskehittämisessä tarvitsevat ja miten näitä taitoja parhaiten opitaan.
”Design Factoryn omaan ekosysteemiin liittyvän selvitystyön lisäksi haluamme tehdä kovaa tiedettä tuotekehityksestä ja yhteiskehittämisestä, joten tutkimuskohteena ovat myös esimerkiksi suuret teknologiayritykset ja muotoilutoimistot. Kaikki tuottamamme tieto on sovellettavissa oman ympäristömme kehittämisessä, mutta ilmiöiden ymmärtämiseksi pitää katsoa omaa takapihaamme laajemmalle”, Björklund selittää.
Ensimmäinen Design Factory Aallon ulkopuolella syntyi vuonna 2010 Tongji-yliopistoon
Tua Björklund nimitettiin vuonna 2018 Professor of Practice -tehtävään ihmislähtöisen insinööritieteen alalle.
Shanghaihin, ja sittemmin niitä on perustettu pariin kymmeneen maahan. Design Factory Global Network perustettiin virallisesti tämän vuoden vaihteessa. Verkoston jäsenillä on esimerkiksi yhteisiä kursseja, joihin osallistuvat opiskelijat eri puolilta maailmaa.
Design Factoryt ovat keskenään erilaisia, mutta niitä yhdistää halu muuttaa oman organisaation toimintatapoja. Björklund uskoo, että resepti on menestynyt niin hyvin maailmalla, koska liikkuvuuden ja kansainvälisen yhteistyön lisäksi verkosto tarjoaa vertaistukea ja kanssainnostusta muutostyölle.
”Lähtökohdat ovat hyvin erilaisia. Joissakin maissa esimerkiksi opiskelijoiden ja yritysten yhteistyö on ihan uutta.”
Tarve kokeilujen hiekkalaatikoille säilyy tulevaisuudessakin
Kymmenessä vuodessa paljon on muuttunut niin Design Factoryssa kuin sen toimintaympäristössäkin.
Aalto-yliopistoon on juurtunut monitieteistä yhteistyötä ja rohkeaa kehittämisen kulttuuria. Innovaatio- ja yritysyhteistyökentälle on tullut monia toimijoita, kuten Startup Sauna, Aalto Ventures Program ja A Grid. Mihin siis Design Factorya tarvitaan tulevaisuudessa?
”Olisi hyvä tilanne, jos tekisimme itsemme tarpeettomiksi. Projektipohjaiset monitieteiset kurssit ovat jo arkipäivää Aallossa, mutta uskon, että tarve hiekkalaatikolle, jossa voi tehdä matalan kynnyksen kokeiluja säilyy jatkossakin. Pääsemme kokeilemaan aina vain pidemmälle vietyä yhdessä oppimista”, Tua Björklund sanoo.
Eräs Design Factoryn tärkeimmistä tavoitteista on Björklundin mielestä luoda yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
”Meillä on jo vahvat siteet yritysmaailmaan, mutta nyt on paikka kehittää uusia yhteistyömuotoja sekä suhteita yhteiskunnallisiin toimijoihin ja järjestöihin.”
PdP-tuotekehityskurssi tuo yhteen eri alojen opiskelijoita ja yrityksiä. 2017 SeeCode-tiimi kehitti kehoskannerin, jonka antamat tarkat mitat helpottavat esimerkiksi nettishoppailua. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Aalto Design Factorylla on myös tärkeä rooli Design Factory Global Networkin luotsaamisessa ja yhteistyön vahvistamisessa. Esimerkkinä uuden yhteistyön muodoista on Rat Relay for Global Good -hackathon, jossa verkoston jäsenet työstävät yhteistä kehityshaastetta vuorotellen.
Tänä vuonna Design Factoryllä on myös juhlittu kahden uuden työelämäprofessorin kauden alkua – Björklund nimitettiin ihmiskeskeisen insinööritieteen alalle ja Maria Clavert aloitti Suomen ensimmäisenä teknologiakasvatuksen työelämäprofessorina. Molemmat pyrkivät luomaan Aaltoon entistä paremmat valmiudet yhteistyöhön yli tiederajojen.
”Ihmislähtöisyys on onnistuneen kehittämisen kulmakiviä. Olitpa sitten insinööri, kauppatieteilijä tai muotoilija, uusien ajatusten eteenpäin vieminen vaatii ymmärrystä siitä, miten muut saadaan mukaan kehittämiseen ja ratkaisujen hyödyntämiseen. Muutoksentekijöiden työkalupakkiin pitää kuulua myös ihmiset”, Tua Björklund sanoo.
Design Factory juhlii 10-vuotispäiviään 4.–5. lokakuuta. Tutustu monipuoliseen ohjelmaan täällä.