Jalo Helsinki näyttää esimerkkiä nuorille yrittäjille
Jalo Helsinkiläisiä: Simon Frauenfelder, Elisa Patronen ja Miika Perä.
Vuonna 2009 Aalto-yliopiston opiskelijat Miika Perä, Olli Nuutila, Mikko Järvenpää ja Tianyu Huang saivat loistavan idean ja päättivät ryhtyä yrittäjiksi. Syntyi yritys nimeltä Jalo Helsinki, joka suunnittelee ja valmistaa design-palovaroittimia. Sen lisäksi että tuotteet hivelevät silmää ja kaunistavat kotia huomattavasti keskivertopalovaroitinta enemmän, on niissä panostettu myös käyttömukavuuden parantamiseen. Tänä päivänä yritys työllistää toimistollaan Helsingin Vallilassa jo kymmenkunta henkeä. Tuotteet käyvät kaupaksi paitsi Suomessa ja Euroopassa, myös Japanissa asti.
”Teimme tylsästä arkipäiväisestä esineestä designin avulla haluttavan.”
Ajatus palovaroittimesta kumpusi halusta muuttaa tavallisen, vuosikausia samanlaisena pysyneen ja harvoin sisustukselliseksi elementiksi mielletyn tavaran olemusta.
- Teimme tavallaan tylsästä arkipäiväisestä esineestä designin avulla haluttavan, kertoo Miika Perä, yksi yrityksen perustajista. Taustalla on myös toinen tärkeä motiivi, paloturvallisuuden parantaminen. Kun palovaroitin on kuin kaunis sisustusesine, tulee se myös helpommin hankittua.
Tähtäimessä kansainväliset markkinat
Jalo Helsingin ottaessa ensi askeleitaan runsaat kolme vuotta sitten, niin teki myös Aalto-yliopisto. Espoon Otaniemeen perustettiin tuolloin yliopiston opiskelijoiden toimesta Aalto Entrepreneurship Society, Aaltoes, jonka siipien suojiin liikeideaansa kehittämään myös Jalo Helsinki hakeutui. Aaltoes tarjosi toimintaan tarvittavat tilat sekä inspiroivan ympäristön ja ilmapiirin. Perän mukaan Aaltoes:n tarjoama tuki on ollut yksi menestyksen kulmakivistä.
- Venture Garagella oli hyvä ilmapiiri ja pöhinä, ja sitä kautta saimme myös tärkeitä kontakteja. Voisi ehkä jopa sanoa että ilman sitä ei välttämättä oltaisi tässä, vaikka tietysti kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Lento-palovaroittimen design on Paola Suhosen käsialaa.
Kun tuotteet vihdoin saatiin kauppojen hyllyille pitkän tuotekehityksen ja sertifiointiprosessin jälkeen, niiden menestys yllätti jopa itse tuotteiden kehittäjät. Menestyksen taustalla on epäilemättä osaltaan se, ettei varteenotettavia kilpailijoita juurikaan vielä tuolloin ollut. Lisäksi designiin on todella panostettu. Yrityksen kaksi ensimmäistä palovaroitinmallia ovat varsin nimekkäiden suomalaisten suunnittelijoiden käsialaa: vinkeä kärpäsen muotoinen Lento on peräisin Paola Suhosen kynän kärjestä, ja palkintojakin voittanut hillitympi Kupu puolestaan Harri Koskisen suunnittelema. Kaikesta huolimatta tuotteiden hinnat on pidetty kuluttajaystävällisinä.
”Heti alusta alkaen tavoitteena on ollut tehdä aidosti kansainvälistä bisnestä.”
Tulevien mallien suunnittelijoita Perä ei vielä paljasta, mutta kertoo heidän olevan kansainvälisesti vieläkin kovempia nimiä. Kansainvälistyminen on muutenkin Jalo Helsingillä kuluvan vuoden pääteemoja.
- Heti alusta alkaen tavoitteena on ollut tehdä aidosti kansainvälistä bisnestä, Perä sanoo. Jalo Helsinki ei tyydy pieniin markkinoihin, vaan tähtää turhia kursailematta suoraan korkealle:
- Meidän hurja tavoitteemme on nousta maailman ykköseksi palovaroitinvalmistajien joukossa.
Yrittäjäksi opintojen ohessa
Jalo Helsingissä tekniikka, muotoilu ja kaupallinen osaaminen kohtaavat. Hetkinen, kuulostaa tutulta? Yrityksen perustajat ovat kaikki Aalto-yliopiston opiskelijoita, ja opiskelutaustaltaan eri aloilta. Osaamista löytyy niin teollisesta muotoilusta ja tuotekehityksestä, kuin tuotteiden myynnistä ja kaupallistamisesta. Yritystä voisi melkeinpä kuvailla eräänlaiseksi Aalto-yliopiston malliyksilöksi.
Perä itse suorittaa Aallossa peräti kahta tutkintoa: hän opiskelee rahoitusta Kauppakorkeakoulussa ja bioinformaatioteknologiaa Perustieteiden korkeakoulussa. Varsinaiset opinnot ovat kuitenkin tällä hetkellä enemmän tai vähemmän jäissä yhdellä jos toisellakin Jalo Helsingin perustajajäsenistä – yrittäminen ei ole mitään puolipäiväistä hommaa. Siitä huolimatta Perä suosittelisi yrittäjyyttä muillekin vielä opiskeleville.
”Yrittäminen vaatii tietynlaista yltiöoptimismia.”
- Jos oikeasti sitä haluaa, hyvä vaihe on silloin 20-30-vuotiaana. Se energiamäärä, joka parikymppisellä on, korvaa aika monia muita asioita. Myöhemmin elämässä tulee kaikkea muuta: jos vastuulla on esimerkiksi perheen elättäminen ja on juuri hankittu vaikka asunto, ei siinä välttämättä voi lähteä kaikkea riskeeraamaan, Perä selittää. Hän ei kuitenkaan suosittelisi yrittämistä aivan kaikille.
- Se vaatii tietynlaista yltiöoptimismia, hän naurahtaa.
On siis jaksettava uskoa itseensä ja omaan ideaansa. Kaikista eniten Perä kuitenkin painottaa sinnikkyyden tärkeyttä.
- Yhdessä kuukaudessa ei tehdä vielä mitään, eikä puolessa vuodessa tehdä mitään. Mutta kun jaksaa määrätietoisesti viedä omaa ideaa eteenpäin – siitä voi tulla jotain.
Kuvat: Lauri Laavakari